Koukku heiluu taas

Ystävällinen, ihana blogituttu lähetti minulle rannetuen! Vielä on ihania ihmisiä, kiitos sinulle! Tuesta on paljon hyötyä, ja ranne on kuin uusi nyt kun koko yönkin pidin tukea. Tästä rohkaistuneena tartuin eilen virkkuukoukkuun. Äidille lupasin tehdä ponchon jo ajat sitten, eilen valmistui kymmenisen senttiä.



Vähän tuli ostettua taas kankaita. Muut trikoota, Nemokangas Jocsun verhokatokseen. Ihanaa! Olen pitänyt maaliskuusta asti kirjaa ostamistani kankaista ja ompelutarvikkeista, ja vaatteista mitä olen tehnyt. Aika iso summa on mennyt, mutta toisaalta isompi olisi mennyt jos olisin kaupasta ostanut vaatteet. Laskelmassa on mukana nämäkin kankaat mitä nyt tuli, ja monta metriä edellisiäkin on käyttämättä. Silti valmistuneiden vaatteiden keskihinta on vain kymmenisen euroa kappaleelta! Sitten kun kaikki on ommeltu niin hinta pudonnee euron kieppeille, tai allekin. Mukana on paljon sellaisia tarvikkeita, mitä ei enää tarvitse ostaa, monta settiä saumurilankoja, vinonauhankääntäjä ym.


Eilen kun puin Melindalle tuon mekon, Jocsu huokaisi ihastuneena: "vaavi sinä oot prinsessa, tanssitaan!!!" Ja sitten piti laittaa musiikkia ja tanssittiin pitkin terassia.


Melindan mekolle tuli hintaa noin 6e, Jocsun pellavahousuille ja paidalle yhteensä 6e.


Mun suloinen rakas :D Ai että oon tyytyväinen noihin vaatteisiin.

Synttärimekko

Blogivauvallataaperolla on huomenna synttärit. Vaikka olen tiennyt jo kaksi vuotta koska ne synttärit on, rupesin tekemään mekkoa vasta tänään. Tai oikeastaan toissapäivänä mutta kangas loppui kesken.

Nyt mekko on kuitenkin valmis, päivä siinä meni. Pari tuntia jos olisi pystynyt tekemään rauhassa.

Mekko on ihana! Siis aivan älyttömän kaunis, suloinen, ehkä kauneinta mitä olen ikinä tehnyt. Niin no, pörrönuttu oli kyllä kans varsinainen piece of work. Mekoissa on sitä jotakin.

Tänään pitää vielä kiinnittää loput napit Jocsun vaatteisiin, nekin meinaan loppu kesken. Ja kun niitä kerran ei ollut tarpeeksi, mitä sitä turhaa hosumaan niiden muidenkaan kanssa. Vaan kyllä nyt olis kivempi, jos olisi 14 napin sijasta vain 5 kiinnitettävänä. Mutta onneksi on koko yö aikaa; neiti Pikku Myy ei halunnut nukkua päiväunia, kunnes sitten kuuden aikaan halusikin, ja nyt on nukkunut kohta kolme tuntia. Varmaan on toooosi väsy ku herää ;)

Kestovaippoja?

Sain ihan vähän hassun ajatuksen. Melinda hikoaa niin paljon, että ajattelin että kestovaippa voisi olla huomattavasti mukavampi ihoa vasten. Ja rahapuolikin houkuttaisi, meillä menee pelkästään yövaippoihin 24e kuussa....

Leikin ajatuksella jonkin aikaa, kävin jopa vierailemassa kestovaippainfon sivuilla ja parissa tutussa kaupassa. Valmiina ne on törkeän kalliita. Itse tehden saisi ihania, mutta jo pelkässä selvitystyössä olisi ihan hirveä homma; erilaisia merkkejä ja tyylejä ja muotoja on pikavilkaisulla tuhansia. Ja taas toisaalta ihan konkreettista rahaa huteihin ei ole.

Sitä paitsi mä inhoan vaippoja ja vaipanvaihtoa ja kaikkea siihen liittyvää muutenkin. Ettäkö pitäs olla vielä lähemmässä kosketuksessa? hmm. Täytynee ehkä vetäytyä tästä ajatuksesta.. No, leikin sillä vielä hetken..

Otetaan vastaan vinkkejä 2-vuotiaan kestovaipoista. Millaisia niiden pitäisi olla, mitä tarvikkeita niiden tekoon tarvitsisi? Kokemuksia puolesta vastaan, täyttäkee kommenttiloota! Hyvien vinkkien saattelemana saattaisin ehkä kokeilla. Mutta en halua kuulla että kannattaa ostaa 60e paketti valmiina, pitkällä aikavälillä edullista blaablaa, kun mulla ei ole sitä 60 euroa :D

Lisko

Huomenna alkaa virallinen paita- ja mekkoviikko. Se tarkoittaa sitä, että tehdään kasapäin erilaisia paitoja ja mekkoja ja T-paitoja lapsille ja ehkä myös itselle. Tänään olen siivonnut työhuonetta ja misaillut kankaita ja tarvikkeita, sekä ottanut myös osittaisen varaslähdön. Mutta se ei haittaa koska viikko on ihan itsejärjestämäni ja olen (ainakin toistaiseksi) ainoa osanottaja. Siihen varaslähtöön:
Jocsun t-paitakangas on ollut jo pari päivää leikattuna. Tänään etsin ja löysin kivan kuvan, ja nyt iltasella pääsin painantahommiinkin. Sapluunaa leikatessa kirosin noin kaksi miljoonaa kertaa, totesin että vihaan kankaanpainantaa, totesin että jos aion sitä harrastaa pitänee panostaa parempiin välineisiin, kirosin lisää ja totesin että oli miten oli tämä saa olla viimeinen kerta. Ja sitten sapluuna olikin jo valmis.

Hengitin syvään ja lätkin mustaa väriä kankaalle. Sapluuna pois, toinen heti perään ilman välihengitystä. Valmis. Pikkusen uskalsin raottaa silmiä tässä vaiheessa, ja oo, siitähän tuli hieno! Samantien kaikki edelliset kiroukset meni pois mielestä; paidasta tulee ihana, lisko on ihana, siitä tuli hieno, lisää näitä, kyllä, se on kaiken vaivan ja tuskan arvoista.

Oon oikeesti tehnyt jotain

Jocsu on kovin innoissaan uudesta puhelimestaan (mun vanha), ja sille piti sitten pussi saada. Alle tunnin homma. Nappi on just se minkä piti mennä Melindan takkiin, muttakun.... joku mittasi vähän silmät sirrillään, ja ompeli kaikki napinlävet ja sitten totesi että hups tuli pienet. Joten täytyy tehdä uudet napit. Pöh. Mut siis, kännykkäpussi saavutti suuren suosion. Nyt poika istuskelee lastenhuoneessa ja juttelee mummin kanssa. Mummi ei vastaa oikeeseen puhelimeen niin samantien kai voi sitten leikisti puhua :D


Tänään oltiin puistossa retkeilemässä. Minäkin laskin mäkeä. Melinda ei tullut isoon mäkeen mutta tässä on kolme erikokoista, niin valinnanvaraa on.


Sitten syötiin vähän eväitä


Ja kotimatkalla haettiin Essolta jädet ja pyshädyttiin katselemaan palo-aseman toimintaa. Jari, joka kulkee joka päivä aseman ohi töihin mennessä, kertoi että ne ihanaiset palomiehet treenaavat vatsalihaksia ja ottavat aurinkoa siellä takapihalla. Ehkä pitää tehdä vakipicnikpaikka siitä... (joo, Jari ei käyttänyt sanaa ihanainen, keksin sen itse).

Edellä mainittujen toimintojen lisäksi ollaan grillattu, potkittu palloa, yritetty siivota, rakennettu legotaloa jne. Ja nyt oon niiiiiin väsynyt. Mutta kivaa on ollut.

Napit takkiin

Tänään tein pikana napit Melindan takkiin, mitä esittelin edellisessä postissa. Väri on oikeasti lähes sama kuin takinkin, kuva vähän väärentää.


















Aamulla tein viimeisiä tikkauksia. Viimeistä tikkausta tehdessä, kolme senttiä ennen maalia kävi sitten näin, ja jouduin tekemään yhdellä neulalla loppuun, oli muuten hiukka hankalaa saada samanlaista jälkeä loppuun asti.

Aamulla olin innoissani kun oli satanut, mutta niin siitä vaan lämmin päivä kuitenkin tuli, ja piti mennä ulos. Toisaalta hyvä niin, koska Jocsu hyppis seinille jos sen pitäs olla koko päivä sisällä, että varmaan oltais sitten sateeseenkin menty. Koti on kamalassa kaaoksessa kun ei olla juurikaan sisällä oltu, nyt olen sit vähän saanut siivota. Huoltomiehet kävi vaihtamassa meille uuden pyykkikaapin kun edellisessä ei ollut koreja. 1,5v meni tähän. Jättivät jälkeensä kamalan sotkun JA sen vanhan kaapin keskelle kylppäriä. Hohhoijaa... Ja huoltoyhtiön tytsy ei voi kirjoittaa talonkirjanotetta koska tiedot on muistitikulla mikä ei toimi. hmm.... Minä sitten kirjoitan otteen itse, ja hän lyö leiman ja minä maksan siitä leimasta 12,50e. Elämä on.

Jocsun neule edistyy niiiiiin hitaasti. Olen vasta takakpl puolessa välissä, ja ahdistus on kova kun mä niin tahtoisin sen jo valmiiksi. Mutta en halua rasittaa rannettakaan liikoja. Mistä tulikin mieleen, lastallinen rannetuki apteekista, 28e, samanlainen Instrusta, 45e. Mistä ne keksii näitä hintoja? Ja tietenkin se apteekin lasta on loppu, koska uutta mallia kehitellään ja vanhaahan ei tietenkään kannata valmistaa kunnes uusi olisi hyllyssä. Täytyy lähteä apteekkikiertueelle. Paitsi jos heti Sellossa olis, varpaat ristiin sen puolesta.

On ilmoja pidellyt

Taas näitä fiksuimpi otsakkeita :D . Anteeksi pieni päivityskatkos. Olen yrittänyt olla neulomatta jotta ranne paranisi. Hoksasin kysyä pojalta että onko nähnyt mun palmikkopuikkoa, ja poika sanoi; pieni hetki, se on minulla täällä, se on ollut leikissä. Ja toi puikon. Siitä innostuneena päätin tahkota palmikkopaitaa samalla kun ulkoilutin lapsia. Sain aikaan yhden rivin ja sitten tiputin puikon leikkikatoksen lattianraosta, paikkaan mistä sitä ei saa pois. Tänään pääsin hetkeksi poistumaan kotipihasta ja ostin uuden setin. Kuka on keksinyt että ihminen haluaa ostaa ohuen JA paksun puikon yhdellä kertaa? :/

Olen pyrkinyt ompelemaan aina kun vähinkin ehdin. Koska tiedän että kuukausia jatkuvaa hellettä tuskin on luvassa, päätin että on aika saada lasten kesätakit valmiiksi. Melindan takkiin on kankaatkin ollut leikattuna jo hetken aikaa, ja eilen sain aikaan näin paljon:

Enää puuttuu oikeastaan vain napit ja helman + hihansuiden käänteet. Tämä oli mun eka tällainen työ missä piti rypyttää isompi pätkä. Ohjeen suhteen olin aika omillani, koska alkuperäinen malli oli tehty tekoturkiksesta fleecevuorilla, ja mä en laittanut vuoria kuin huppuun. Mutta tästä tulee aivan ihana takki.

Huppu on mainio. Se oli upea myös ihan pelkkänä hattuna, ja aionkin tehdä muksuille taikurihatut syksyksi :D

Olen yrittänyt saada talonkirjanotetta huoltoyhtiöltä. Tänään laitoin uuden pyynnön, heillä on hieno nettikaavake millä voi helposti tilata lomakkeen. Parin tunnin päästä mulle soitettiin, että voisinko meilata henkilötunnukseni.. sain sitten kuitenkin antaa sen siinä puhelimessa (!). Siitä muutaman tunnin päästä sama tyttö soitti ja kysyi kummaksuen että asunko asunnossa yksin. nooo, en muistaakseni. Ja sitten olisi pitänyt luetella kanssa-asujien nimet ja henkilötiedot. Mä sitten ihmettelin, että kyllähän heillä pitää ne olla, kun ennenkin on ote saatu ilman ongelmia, ja iät ajat sitten muutettu. Mutta olisi silti pitänyt hänelle tiedot kertoa. Koska olen vittumainen ihminen, sanoin sitten että juu en tosiaan maksa 12,50e siitä että sanelen sulle mitä kirjoitat. Tyttö sitten sanoi että täytyy sitten kai etsiä arkistosta. Niin.... Saapa nähdä milloin tulee ote. Mielenkiintoista on vaan se, että jos Jari unohtaa avaimensa enkä mä ole kotona, niin eiväthän ne avaa ovea jos siellä ei ole kun mun nimi. Että oon kyllästynyt tähän paperisotaan. Tänään vein kelaan 28 sivuisen liitenivaskan meidän tuloista. En tajua miksen voi vaan sanoa että näin paljon tienataan, saavathan ne verottajalta myöhemmin tiedot.

Joo että sellaista. Fiilis menee laidasta laitaan, useimmiten on mukavaa mutta välillä ei. Olis pakko päästä vaateostoksille, mulla on yhdet kesähousut. Ja nekin on kovin lämpimät. Mutta *tun juhannus pilaa mun ainoan vapaapäivän. Ihan peestä. Täälläpähän kökin, vankina vapaan maailman :D

Roosa-huivi

Tänään sain vihdoin viimein valmiiksi Melindan Roosa-huivin. En nyt viitsi hirmusti rannetta rasittaa, mutta ajattelin että jos neulon hitaasti enkä ihan kamalasti...

Loppuun tein muutaman rivin helmineuletta ilman levennyksiä. Nauhat tein Prymin neulenukella, olen päättänyt että sitä täytyy myös käyttää kun kerran menin siihen tuhlaamaan joskus viime vuonna. Nyörit ehkä tulis nopeammin neuloen, mutta nukella niistä saa kyllä tosi tasaiset ja siistit.




Periaatteessa huivi olisi voinut olla pidempi, ja kovasti pähkäilin tätä. Mutta Melinda on kuitenkin aika hikinen tapaus ja nyt on pitkä kuuma kesä, niin ajattelin että parempi jättää aika lyhkäiseksi. Tästä saisi myös kivan hatun, jos ompelis yhteen tuolta alhaalta takaa ja ompelis myös kolmion kärjen sinne. Tulisi sellainen pieni talo preerialla hattu.


Picnicreissulta kuva. Lapset oli kyllä yksiä pikku aurinkoja.

Nyt Magnolia, karkkia, Selviytyjät, nukkumaan. Voi kun ois ilmastointi, täällä paistuu :D

Kirjoja ja lehtiä

Väsymys on melkoinen joten istunpa tässä hetken ja kerron juttuja. Viime yönä muuten Melinda nukkui ekan kerran epähuomiossa useita tunteja omassa sängyssään, ja kiipesi mun viereen vasta joskus aamuyöllä. On aika pelästyttävää herätä siihen että 2vee yrittää kiivetä sun yli.. Melindan sänky on siis nyt kiinni meidän sängyssä, ja se pääsee aika hyvin kiipeemään, vaikka korkeusero on melkoinen.



















Kirjastosta lainassa nämä. Oli myös muutama muu virkkuukirja, mutta niissä oli lähinnä niitä tosi ohuita pitsiliinaväkerryksiä, ei kiitos sellaisia. Virkkaajan käsikirja vaikuttaa just sellaiselta perusteokselta mikä pitäs ostaa hyllyyn. Ja on kauniita kuvia ja muutamia kivoja ohjeita. Toisessa kirjassa viehätti lähinnä muutamat kukat ja tähdet, ja oli siellä joku laukkuideakin.



















Olen myös käynyt sortumassa lehtihyllyllä. Filati oli edullinen, ja vaati vain muutaman pohdiskelukäynnin ärrällä ennen kuin ostin. Marie Claire Ideesiä oon hingunnu siitä asti ku eräs Tamperelainen neulojatar sen olemassaolon paljasti. Sen kanssa ei tarvinnu jahkailla, olin Akateemisessa valmiina sortumaan ihan minkä lehden vietäväksi tahansa. Kas, siellä ei sitten ollut mitään kivaa, paitsi Knit1, mutta se ei enää oikein innosta. Ja sitten muistin Marien, ja nappasin viimeisen kappaleen. Omituista on se, että maailman kalleimmassa maassa, Ranskassa, lehti maksaa 4,60e, mutta kun köyhä suomalainen sen ostaa, se maksaakin liki 8e!!! Lyön vaikka vetoa, että olisin saanut lehden halvemmalla tilattua Ranskasta postiluukkuuni. Ja vielä jos laskee bussikulut, niin ei kyllä kannata kaupassa käydä muuta ku interneetin välityksellä.

Mutta siis taas lipsahti höpöhöpötykseksi. Marie on ihana. Ihana, ihana. Oon selannu sen varmaan 14 kertaa jo, ja aina löytyy jotain uutta. Kielimuuri ei ole ongelma. Ja jos siitä tulee ongelma, niin eiköhän täältä interneetistä löydy joku ranskantaitoinen :D



















Tällänenkin on lainassa, tosi kivoja sukkaohjeita, osa peruskamaa, joissain joku jujukin.


















Muksuilla oli riemuisa aamu. Jocsu riehu oikeesti tunnin vaippa päässä, luulis että olis kuuma. Mutta ei menoa haitannut.

Tänään retkelle jonnekin (miten olis Ikean takapiha?? ;) ja kesäkeittoa ruuaksi. Vois kyllä sataa pikku hiljaa, alkaa kyllästyttämään. Hehei!

Voi väsymys

Voi hertsileijaa että voi pientä ihmistä väsyttää!!! Oltiin aamulla puistossa picnikillä (vegewrappeja nam) ja nyt on ihan uuvahtanut olo. En sitten millään jaksais enää tonne pihalle, missään ei ole edes varjoa.

Jotta on se pakollinen kuva niin näytän missä tilassa Jocsun pellavapaita on. Liki valmis! Siis mä oon vääntäny tätä niin kauan ja hartaasti. En tietenkään joka päivä, mut tässä oli niin paljon hankalia kohtia, että tuntui etten lasten kanssa pystynyt ollenkaan tekemään.

Kaulukseen jouduin jo Ihan itsestä kyselemään apuja. Mutta en vaan saanut sitä oikein vaikka kuin mallailin ja neulasin. Aina puuttui reunasta pari kolme senttiä. Olin jo ihan varma että olen leikannut väärän kokoisen kaavan. No sitten päätin että en tosiaankaan rupea enää leikkelemään uutta, vaan etsin paidan keskitakakohdan ja kauluksen myös, ja siitä alan kiinnittämään ja kaulus päättyy sitten kun sitä huvittaa. Ja kas, yhtäkkiä se menikin just oikein. En tajua, miten se ei aiemmin muka yltänyt...

Ajatuksissani suosin napinläpiä kun ne nepparit on muka niin vaikeat. Mutta pah, vähänpä tiedän. Kyllä siinä on oma hommansa saada napinlävet ja napit samoille kohdille. Ja se nappien kiinnittäminen. Kuten kuvasta näkyy, yhden sain paikoilleen ja siihen se sitten jäi. Kai sitä täytyy parkkeerata itsensä sohvannurkkaan ja purra hammasta.

Ranteesta viis olisin halunnut päiväreiden aikaan neuloa Jocsun palmikkopaitaa, mutta onnistuin kadottamaan palmikkopuikon. Ja kun sellainen on, ei mikään muu tietenkään käy. Jarilta yritin kysellä että muistaako nähneensä, jätin sen eilen kahvinkeittimen viereen mutta näköjään joku pitkäkynsi on löytänyt sen. Mutta mies kulta laittoi viestin: rehellisesti sanoen en yhtään ymmärrä minkälaista puikkoa tarkoitat.

Tästä tulee vielä niin pitkä päivä. Olen niin väsynyt, että passiivisesti vain istun tässä, enkä jaksa komentaa lapsia, jotka ovat kaivautuneet petauspatjan alle ja leikkivät jotain maan matosia tms. Sängyssä ei tietenkään saa pomppia. Mutta musta tuntuu etten edes jaksaisi korottaa ääntäni niin paljoa että kuulisivat. :D

Mä niiiiin haluisin jotain neulomissisältöä tähän blogiin. Tuntuu olo ihan vajaalta. Mutta minkäs teet. Nyt lähden kokeilemaan jos vesi olisi muuttunut vissyksi jääkaappiin päästyään. Hehei!

Ai niin yks hauska juttu. Tänään vastaan tuli mustalaisnainen oikein hienossa hameessa, Jocsu jäi paikoilleen seisomaan ja sanoi unelmoivalla äänellä: "äiti katso, ihan oikea prinsessa" :D

Taas listoja

Mitä sitä muutakaan tekisi aamukahvin ääressä kuin listoja. Tein lasten vaatteista listan alkaen kuumimmasta päivästä jolloin on vähiten päällä, ja mitä siihen sitten tarvitaan lisää kun ilma kylmenee. Ja noin suunnilleen määrät kuin paljon mitäkin tarvitaan.

Nyt pitää käydä vielä vaatekaapit läpi ja merkata mitä todellisuudessa puuttuu. Aika paljon kuitenkin. Ja kaikkea en suinkaan aio tehdä itse, vaikka se mielessä onkin, mutta en usko että ehdin.

Syksyn vermeitä laitoin kans jo listaan, viime vuonna unohdin totaalisesti ajatella, että jonain päivänä se kylmä loska tulee taas, ja sitten kökittiin sisällä kun ei ollut kenkiä eikä housuja eikä edes sadetakkia kun kaikki oli jäänyt pieneksi.

Toteutusrintamalla on aika hiljaista. Eilen yritin pikaisesti ommella mutta heti tuli töks, ja luovutin. Meillä oli ihan superhauska päivä lasten kanssa,käveltiin aamulla lääkäriin näyttämään mun rannetta kun sitä särkee, lapset oli hyväntuulisia ja kilttejä, ja päällystivät suuressa yhteisymmärryksessä lääkärin huoneen rusinoilla. Tultiin bussilla takas, pidettiin vähän pihajumppaa, tehtiin banaanijugurttimarinoitua lihapullasalaattia ja lorvittiin pihalla iltaan asti. Sitten tehtiin suuri pellillinen pitsaa ja iso kattilallinen vispipuuroa ja mentiin suihkun kautta nukkumaan. Kun sitten ensimmäisen kerran istuin rauhassa yksikseni, olin niin puhki ettei huvittanut tehdä mitään.

Ranteeseen pitäs hommata tuki (mikä maksuton terveydenhuolto???), ja kuulemma olisi syytä välttää neulomistakin. Pah. Ja nyt pitäs taas mennä pihalle. Tavallaan kesä on kyllä yhtä suurta ajan hukkaa, mitään ei ehdi tekemään kun aina pitää olla pihalla. Mutta on se silti ihanaa kun on lämmin! Ja kaikista ihaninta on, ettei tarvitse olla töissä!!!! (vahingonilo on paras ilo).

Huh hellettä!

Tänään on ollut aivan ihana päivä! Lämmintä ja mukavaa, ja olen ehtinyt ommellakin.

Kukkamekko Ottobren kaavalla. Kankaan sain kun purin yhden mun vanhan mekon mihin en ole aikoihin mahtunut. Sitä ennen mekko oli mun mutsilla, eli todellista hyötykäyttöä :D. Kangas on 100% viskoosia ja mukavan vilpoinen ja pehmeä.


Takana on ympyrän muotoinen halkio. Ostin 2 metriä punaista kanttinauhaa ja ajattelin että jää varastoonkin, mutta pöh, yli jäi alle 10cm!!


Neidin kesähattu. Ei tullut ihan sellainen kuin kuvittelin, mutta kun tätä tovin katselin se alkoikin jo miellyttää silmää. Kukka on mun viimekesäisestä hatusta.


Miss söin-just-lettua


Huomenna puistoilemaan. Nyt lapset nukkumaan ja sitten Pimp my ride (maailman parasta viihdettä).

Sunnuntain ratoksi

Huomenna on helle. Mun mielestä on kyllä tänäänkin, ei ole paljoa pilviä näkynyt. On kyllä vähän peestä rasvata kolme ihmistä päästä varpaisiin joka kerta kun on menossa ulos. Erityisen tylsää, koska aurinkorasvat maksaa aivan älyttömästi. Mutta siis asiaan. Eilen iski tajuntaan, että jos nyt oikeesti tulee sikakuuma niin mitä hittoa sitä päälle pistää, noin niinku lapsille.

Sain sit jonku ihme puuskan, ja sen sijaan että olisin tuijotellut leffoja mitä J mulle toi, join olutta ja leikkelin kankaita sekä piirtelin kaavoja. Tässä ensimmäinen otos, minkä väsäsin aamulla ennenko mentiin ulos.


















Paita on tavallista teepaitakangasta, eikä jousta niin paljoa mitä pitäs jotta sais rullapäärmereunuksista tosi kippurat. Mutta ihan hyvä tuli. Ostoslistalle pitäs laittaa resorikankaita, nyt en jaksanut leikellä kauluskaitaletta mistään toisesta kankaasta, vaan laitoin mitä laatikossa oli valmiina. No beige sopii ihan ok. Täytys ostaa myös kapeampi vinonauhankääntäjä, kesävaatteisiin tuo on vähän leveää tuo kaitale.


















Kukkaidea tuli kuin salama taivaalta, ja otin ekan kukkakuvan mitä google tarjosi. Kaapista löytyi vähän punaista painoväriä, ja sitä sitten sudin sillä välin ku lapset levitti kissan raksuja ympäri alakertaa (kun kissa ei kuulemma suostunut tulla keittiöön syömään...miksköhän ei ...). Annoin kuivua sen aikaa että sain lapset puettua, kokeilin että kai se on kuiva suunnilleen, silitin nopeasti ja painuttiin pihalle. Pihalla sitten hoidin kirjailut pikkuhiljaa siinä juorutessa.

Tosiaan tänään ei paljoa ole sisällä oltu, mutta enää ei kyllä mennä, muuten mulla sammuu lapset seisaalleen. Molemmat on ihan tööt.

Nyt täytyy jatkaa ompeluksia, kun on hyvä draivi. Neuleet ei ole pahemmin edistyneet, mutta jos sais jotain tänään vielä tehtyä.

Topsypussukka

Sain virkatun pikkupussin valmiiksi. En jaksanut olla kovin aktiivinen sen kanssa, kahvin tippuessa aina vähän tökin sitä ohutta ohuemmalla koukulla. Siitä oli tarkoitus tulla pankkikortin ja huulipunan vetoinen pieni kesäpussi, ajattelin että teen siihen jonkinlaisen lenksun mistä sitä voi heilutella terassireissulla. Mutta ei siitä tullutkaan kiva; puikkokoon pienennys pienensi pussia sen verran että huulipuna ei enää mahtunut kortin kaveriksi, enkä saanut läpästä hyvää, en kerta kaikkiaan oikein malta tuota virkkausta. En tajua niiden kavennusten päälle, ja kun ei näyttänyt kaventuvan riittävää vauhtia niin kaventelin sitten vähän miten sattuu :D Suunnilleen symmetrinen kuitenkin...


Meidän vessa on punainen, ja pussukka sopii sinne tosi hyvin. Ruuvasin seinään pienen koukun ja täytin pussin topsyilla. Voila!

Eilen neuloin kuin heikkopäinen. Melinda heräs 4400 aikana vain kerran, teharin sain katsoa kerrankin ihan rauhassa (iiih! Abby ja Luka saa vauvan! iiiih!). Jocsun paidan toinen hiha on lähes valmis, parikymmentä kerrosta enää. Ja tietty piti vähän lipsua ruodusta; alkoi tuntumaan siltä että nyt olen kypsä taas kokeilemaan Roosaa. Kaiken sen purkamisen ja vitutuksen muisto on hälvennyt. Niinpä mainostauoilla paneuduin sitten siihen, ja hah, onnistuin! Edelleen mulle on vähän hämärän peitossa miten kerros milloinkin aloitetaan ja miksi, mutta jollain kumman tavalla olen suoriutunut ja huivi on kohta valmis.

Hei sehän on hiha!!!

Eilen illalla onnistuin saamaan finaaliin asti Jocsun paidan hihan. Innoissani kuin hullu puurosta loin heti samantien toisen hihan silmukat, kaoottisessa mielessäni ajatus että istun vaikka aamuun asti kunhan saan sen valmiiksi. *Bling* kuin taikaiskusta rakas tyttäreni Pikku Myy alkaa jälleen kirkua ja komentaa ja höpöttää ja oli raivostuttavan hereillä. Pitihän se arvata.Mun kohtalo on saada olla rauhassa vain puoli tuntia kerrallaan. Takaraivossa soi neuvolan terkkarin sanat "olisit miettinyt ennen kuin menet tekemään lapsia" (erehdyin itkeskelemään miten rankkaa koliikkivauvan kanssa on). No joo whatever, hiha on siis kuitenkin valmis, ja toivossa on hyvä elää että parissa päivässä ehkä saan toisen samanlaisen tehtyä.


Pikku neiti nukkui eilen näin. Siinä sai hetken miettiä jotta mitenkä päin tohon kannattais itsensä laittaa :D

Tänään olen yrittänyt olla normaali äiti. Tiedättehän, sellainen joka ruuan jälkeen siivoaa pöydän, lataa tiskikoneen, lakaisee lattian, vaihtaa vaipat ja vaatteet ja alkaa imuroimaan. Normaaliminä raahautuu pöydästä keittiötason ääreen ja virkkailee tai neuloo pari kerrosta kesken olevaa työtä ja mahdollisesti saa päähänsä että just joku tietty ohje pitää löytää nyt, ja viettää sitten loppupäivän hautautuneena käsityölehtiin. Mutta pakko välillä siivota. Olen sitten siivoillut vartin kerrallaan ja tullut aina välillä leikkaamaan kankaita, etsimään puuttuvaa lankaa, katsomaan blogilistan suosikkeja, ja niin edelleen. Menemme vasta iltapäivällä ulos, koska on pakko siivota, ja tiedän että illalla ei enää huvita.

Tänään tulee kirjastoauto; varasin vinon pinon virkkauskirjoja ja ties mitä muuta. Auto jää kesätauolle juhannuksena, ja kaikki laina-ajat on elokuun loppuun, ehtii ainakin lukea!

Paholainen pukeutuu Pradaan on vielä vaiheessa, mutta kirja on tosi hyvä. Just sopivan kevyttä luettavaa mun väsyneille aivoille, ei ole niin väliksi jos unohtaa parin edellisen sivun sisällön :D . Kirsi oli aivan oikeassa, että suomennos on aika ärsyttävä - huomaan sen siitä, että automaattisesti käännän lauseita englanniksi mielessäni, ja mietin että miten tämä oikein voisi olla alkuperäisessä tekstissä. Jotkut ilmaisut on sellaisia, etten kertakaikkiaan keksi miten suomentaja on sellaisen edes keksinyt.

Ai niin, yritin myös jatkaa Roosan kaaviota exelillä, mutta ei siitä mitään tule. Mulla menis ikä ja terveys ennen ku saisin tehtyä edes sen verran mitä ohjeessa jo on. Ei kellään sattuis olemaan koneellaan valmista piirrosta? :D

Time out

Itse asiassa ennemminkin out of time.... Niin paljon lankaa, niin vähän aikaa. Niin paljon ideoita, mutta kuka toteuttas...

Ylhäältä vasemmalta: Melindan mekko ja neuletakki (lankaa kyllä piisaa), virkattu lierihattu, poncho Roosan mallineuleella, tällaisen teki SirpaLe, ja se on aivan ihana. Ja listalla myös Reid, mutten ihan ole päättänyt mistä langasta.

Rogue. Tää polttelee erityisen paljon. Nyt yritän yhden työn taktiikkaa. Olen tarkkaillut neulomiseen käyttämääni aikaa, ja mun pitäs ihan hyvin saada neulepaita per viikko aikaan, jos siis keskittyisin yhteen tai kahteen kerrallaan. Mulla menee älyttömästi aikaa turhaan nysväämiseen, saan yhtäkkiä kuningasajatuksen ja sitten on pakko tehdä mallitilkku tai kokeilla vähän matkaa uutta lankaa tms. Pelkkää ihan turhaa suunnittelutyötä -listojen tekemisestä puhumattakaan- tulee tehtyä aivan liikaa. Eli pitää keskittyä.

Tämän viikon tavoitteet on (yhä) Jocsun palmikkopaita ja Branching out.

Tässä päivässä oli jotain positiivistakin, kesä-Image. Kesänumerot on aina siitä tyhmiä, että ne mukamas on kaksoisnumeroita, mutta todellisuudessa sivuja on kyllä tuplat mutta mainoksia triplat :D Mutta Image on aina ihq.

Lopuksi vielä: tein persoonallisuustestin, mihin päädyin aika monestakin blogista. Tässä tulos:

Ekstrovertti	----*----------------	Introvertti
Käytännöllinen	----------------*----	Intuitiivinen
Ajattelija	------------*--------	Tuntija
Impulsiivinen	----*----------------	Harkitsija

(pmmp)

Vastaustesi perusteella seuraava luonnehdinta kuvaa persoonallisuuttasi:

Olet mieleltäsi avoin, sinulla on mielikuvitusta, olet huolehtiva ja ulospäin suuntautunut. Ihmistyyppisi nauttii elämän suuren näytelmän seuraamisesta, ja pohtii mielellään ihmisten motiiveja ja tarkoituksia. Kaltaisellesi ihmiselle mikään asia elämässä ei ole merkityksetön. Siksi toisten ihmisten mielestä saatat toisinaan olla liian varuillasi, herkkä tai epäluuloinen. Olet valloittava, karismaattinen ja nerokas supliikki-ihminen. Olet lahjakas moniosaaja, ja voitkin menestyä useilla alueilla elämässäsi. Sinua stressaavat ammatit, joissa on selvät säännöt ja toimintaohjeet ”tee tämä tällä tavalla.” tai joissa vaaditaan logiikkaa, faktoja ja yksityiskohtia. Ihmistyyppisi ei jaksa keskittyä kauaa samaan asiaan, ja monet mielenkiinnon kohteet saattavatkin vahingoittaa menestystäsi pitkäjänteisyyttä vaativassa työssä. Parhaiten sinulle soveltuvat ammatit, joissa voit aloittaa projekteja ja sitten innostaa toisia saattamaan ne päätökseen.

Tää on kyllä ihan mua, paitsi että viime aikoina olen kyllä kokenut olevani enemmänkin introvertti kuin ekstrovertti... Mutta minkäs ammatin tuon pohjalta keksis? Mä kyllä niin tykkäisin omasta työstäni (tarjoilija), jos sitä saisi tehdä niinkuin tarkoitus on, eikä sekuntikello ja kannattavuuslaskelma kaulassa..

Virkkausta

Virkkaus on kovin kesäinen laji, johtuu varmaan siitä että usein virkkuulangat on ohuita puuvillaisia. Miksei talvivermeitä voisi virkkailla ihan yhtälailla?

No enivei, eilen totesin että olen varmaan blogistanian ainoa neulebloggaaja jolla ei ole virkattua kesäkassia. Joillain niitä on useita, esimerkiksi Vilmalla, joka myös taikoo uusia kasseja aina tuossa tuokiossa.

Aloitin sitten Kotiväellä ja kolmosen puikolla, ja niin oli vaikeaa ja tiukkaa ja hampaita piti kiristellä ja kirosanoja laulella. Tajusin sitten aamulla kysästä ohuempaa puikkoa naapurilta, ja nyt sujuu! 1,5mm puikko on ehkä aavistuksen liian ohut, mutta virkkaus sujuu kuin tanssi! Mutta koska mulla on niin vaikea elämä niin tämäkään työ ei ihan hetkessä valmistu. Jos nyt kuitenkin tän päivän aikana.

Lasten kanssa oltiin suunniteltu että käydään kauppa-autolta hakemassa jätskit, mutta sen jälkeen jocsu meni ja yritti hajottaa pesukoneen ja heitteli tavaroita ja kun annoin satikutia niin suuttui ja kostoksi levitti joka ikisen *tun legon lastenhuoneen lattialle. Jätskit peruttu. Kukakohan tästäkin taas eniten kärsii. Melinda sammui päiväreille kolme kertaa, heräs aina parin minuutin jälkeen uudelleen. Siitä asti se onkin ollut neiti kiukkupussi-itku-iita, ja näköjään sammuilee syliin paraikaa. Perhana. Mä oon sitten niin kyllästynyt. Ja väsynyt. Ja onneton. Mutta johan siitä on jauhettu toistasataa kertaa, eipä tämä muuksi muutu. Nyt pitää yrittää taikoa jotain ruokaa. Ja sitten suihkuun. Ärsyttää kun ei voi lähteä minnekään kun melinda sammuis rattaisiin ja Jocsu taas ei jaksa, kun ei ole nukkunut. Plaah. Että sellainen päivä tänään.

Prosessikuvia

Tänään olen ommellut Jocsulle paitaa. Pelkästään kankaiden leikkuuseen meni melkein tunti, en taida olla ihan terässä. Keskeytyksiä on ollut kiitettävästi ja muutakin on välillä tehty. Paidasta uupuu vielä kamala määrä napinläpiä, nappeja, kaulus ja pientä viilausta.

Hihat on käännettävät ja niissä on tällainen kiva tamppi.


Taskunkannet on kans kontrastivärillä, kaulus myös. Joka välissä on taas näitä ihquja kaksoistikkauksia. Ostoslistalle ehdottomasti tavallisen kankaan kaksoisneula :D . Kankaat on samat kuin merimieshousuissa mitä esittelin tuossa taannoin.

Nyt saunaan. Ja sitten taas iltahulinat. (Huokaus, sanoo hän joka vietti eilen kivan illan 2v tyttärensä kanssa....mitä sitä muutakaan lauantai-iltana tekis.)

Sadepäivä

Sataa sataa ropisee. Kyllä on kurja ilma! Mutta mukavaa oleilla sisällä. :D

















Melindan tumput
varressa valepalmikkoa vahingossa vähän väärin tehtynä, mutta hyvältä näyttää ;)
lanka: BBB Jeremy 70%merino 30% dralon puoli kerää
puikot: 2,5 ja silmukoita 36.

















Tänään teimme helmiä kun Melinda nukkui. Mulla on suuria vaikeuksia antaa pojan tehdä mitä lystää; koko ajan on kielen päällä lauseita kuten: "helmet on pyöreitä, tee pyöreitä" ja "ei noin, vaan pyöritä näin". Kontrollifriikki. Pidin suurimmaksi osaksi mölyt mahassa, ja hienon korun sai poika aikaiseksi ihan itse.

















Ja minä sain aikaiseksi helmiä muun muassa näihin sukkiin. Aika kivat!? Itse tykkään enemmän tuosta ylemmästä sukasta. Tosin alempikin voisi olla kiva idis joulusukkiin :D

lanka: Four seasons Michaela alle 50g (mitä! vain yksi kerä!!)
puikot: 3mm addit
kärjessä tähtikavennus. Silmukoita 36.

Mallitilkku Rogueta varten on tehty. Puikot 3½ :( . Paitti et toisaalta musta on kiva tehdä pienillä puikoilla nykyään. Kaikille, jotka haluaisivat tehdä ohuista langoista mutta vierastavat ohuita puikkoja, suosittelen sukkien neulomista. Pari kymmentä paria 2½ puikoilla, niin 3½ tuntuu halolta. Jännä juttu. Mutta hyvä näin, mun käsiala on paaljon kauniimpi ohuemmilla puikoilla.

Päätin että Jocsun palmikkopaita pitää saada valmiiksi tai edes sinnepäin ennen Rogueta. Eilisillan sitten tikkuilin sitä niin kauan kuin pystyin, ja kyllä se vaan etenee vauhdilla! Vaikka tuntuu että palmikot hidastaa vauhtia melkoisesti, tulee silti neulottua enemmän, koska malli on mielenkiintoinen ja joka rivillä tapahtuu jotain. Silti se on vasta takakpl puolessa välissä. Huocs. Ajattelin aloittaa hihat kans, ne on 4o 3n joustinta, niin niitä vois tehdä aivottomana lisätyönä. Ai niin, BOkin on jo yli puolen välin!

Postia!!!!!! Nyt jo!!!!

Aikuisten oikeesti minen oo ikinä saanut mistään näin nopeasti toimitusta. Ja jopa enklannista asti!!! Keskiviikkona iltapäivällä naputeltiin Visan kanssa ja nyt jo oli loota pullollaan tavaraa!


Roguen verran Rowanspun arania sävyssä Gables. Pari vyyhtiä Rowanspun 4ply sävy Temptation. Yksi vyyhti Temptationia puuttui paketista, täytyy tarkistaa muistanko vaan väärin. Heti piti keriä yksi vyyhti ja aloitin jo mallitilkunkin. Sillä välin lapset pisti terassia uuteen uskoon väriliitujen kanssa :D

Toukokuu tuli ja meni

Riiviöt eivät halua nukkua, kumpikaan. Eräs sitten varmaankin taas sammahtaa jonnekin. Nyt en edes jaksanut alkaa tappelemaan - jos illat ja yöt on yhtä sirkusta joka tapauksessa, niin mitä hiton väliä koska ne unet sitten nukutaan. Pakko yrittää ottaa jotenkin rennosti nyt, kun joka toinen sana tuntuu tulevan suusta ärräpäänä ja niska on jumissa kun on niin jännittynyt jotenkin. Päätin sitten notkua tässä koneella sukantekeleen kanssa niin kauan ku muksut leikkii nätisti. Jocsu leikkii muumeilla ja Melinda pyörittää kuntopyörän poljinta... :)

Toukokuu tuli yhtäkkiä ja oli ohi ennen kuin ehti oikein tajutakaan. Jotain sentään syntyi.

neuloen:
* kahdet tumput
* unisukat Jocsulle
* Springgrass-sukat mutsille
* One skein wonder

Ommellen:
* 2 hattua
* vihreä appelsiini-kassi Katille
* mekko
* kahdet pellavahousut

Ja lisäksi askaroin paperimassasta sydämiä ja kirjaimia, kirjaimet tosin odottaa vielä maalaria. Että jotain sentään on tehty. Mutta ei likimainkaan niin paljon kun pitäs ja haluis.

Nyt. Kahvia, postinhakuun, ja muksut pihalle riehumaan. Hrr, siellä näyttää myrskyiseltä. Kesä?

Sukka - siinä on tähti

Kyllä se vaan niin on, että ihan tavissukka on parasta telkkarineulomista.Ehkä pyörönä tehtävä sileäneuleinen paita veisi voiton, mutta niitä ei nyt ollut kesken. Sukkaa voi vaan aivottomasti tikutella, ajattelematta mitään. Kantapään kohdalla kun sen verran havahtuu että välillä vilkasee niin muutoin saa ihan rauhassa tuijotella telkkaria.

Keksin että haluan tavissukkaan kokeilla tähtikavennusta. Mistäs ohje? Aa, mullahan on se Sukkasillaan kirja. Ja kas, tästä kirjasta on jotain hyötyä, ajattelen kun löydän ohjeen heti. Ohjetta orjallisesti seuraten sukan sivuihin syntyy kauniit tähden sakaran tapaiset.


Sukan päälle ja alle jää yksi nurja silmukka, yhteen kohtaan, muuten sileää. Que? Piti antaa asian odotella ihan aamuun asti ja lukea ohje uudelleen. Tosiaan. Ei siitä kirjasta olekaan mihinkään.


Purin kärjen ja tein kavennukset sitten niinkuin kirjassakin, mutta tein tähdet nurjilla silmukoilla myös päälle ja alle. En siis kaventanut niissä kohdissa, vaan neuloin vain nurjat, ja hyvä tuli. Sekin jäi muuten ihmetyttämään, että ohjeen mukaan tähden teko hieman vaihtelee riippuen siitä onko silmukoita 12 vai 13 per puikko. Ja edellisessä lauseessa sanottiin että eritoten vauvojen ja lasten sukissa käytetään tätä kavennusta. Saa olla aika ohut lanka että on 13s per puikko lapsen sukassa.... Mulla oli tässä 9.


Tähän kirjavaan lankaan tämä ei ehkä ollut se paras tapa, tähti ei oikein pääse oikeuksiinsa. Mutta jalassa näyttää hyvältä ja on kaunis. Varmasti kokeilen tätä toistekin.

Täällä on taas väsyväsy äiti. Jokainen ilta ja yö on edellistä paskempi. Nyt on kyllä ehkä pakko vääntyä lenkille, pää hajoo kun oon taas istuskellu pihapiirissä päiväkausia. Voi että miten ihanaa olisi jos postipoika toisi paketin jo tänään. Mutta vaikka Cucumberpatchin on mainittu olevan supernopea toimituksissaan, niin tuskin sentään näin nopea. Vaikka ne olisi heti keskiviikkona laitettu eteenpäin niin ei ne vaan mitenkään voi vielä olla perillä. Pöh. Pitäs aina tilata alkuviikosta :D