Rakastunut

Olen puuhastellut Log cabin socksien parissa. Aivan ihana ohje (löytyy kirjasta Handknit holidays), olen aivan rakastunut. Ja ikinä ei ole sukan varsi valmistunut niin vikkelään, kun koko ajan on jotain puuhaa. Yritin ottaa kuvaa sukasta jalassa, mutta se oli kameran mielestä mission impossible. No tästä kuvasta kaapelit näkyy hyvin. Josko sais huomenna valmiiksi.


Huomisesta puheen ollen, taas on se aika vuodesta. Kalenterimme oli säilynyt varsin hyvin vuodesta kellarissa, vaikka hieman pelkäsin että kuvat sulautuu toisiinsa tms. Ja vaikka tätä kohtaloa odotin, en silti jaksanut värkätä niiden päälle mitään suojusta :D. Sisällön suhteen olen tänä vuonna ollut tarkempi, nyt ei ole varaa törsätä. Viime vuonna luukuista löytyi ties mitä tarpeellista ja semi-tarpeellista, sukista muumeihin. Ja tuli kalliiksi. Nyt laskeskelin että vaikka maksais euron päivältä, se on silti 48e kahdelta lapselta. Huh! Joten säästökuuri. Ikeasta löysin sorminukkeja edullisesti, muumilaivaan ostin lisää tyyppejä, sitten teen kankaasta pikkupussit mihin tulee karkkeja niin, että jaan pikkuaskin puoliksi. Ja joillekin päiville lahjapaperiin kääritty purkka tai konvehti, tms pientä. Tiimariin pitäs mennä huomenna, sieltä ajattelin ostaa jotain tarroja, kiiltokuvia tms, ja joulupalloja. Muksut on niin mainiossa iässä, kun yksi kaunis joulupallo tuo niin suuren ilon! Sellaista.

Tänään olimme, tai yritimme olla Jennin kanssa leffassa katsomassa uutta Bondia. Tunnin jälkeen mulle tuli niin huono olo, että olin varma että nyt saan sydärin. Aivan kamalaa! Sydän hakkas tuhatta ja sataa. Teininä kun pyörtyilin vähän sinne tänne, äiti opasti, että on huomattavasti tyylikkäämpää laittaa pää polvien väliin jos huippaa, kuin pökrätä kaiken kansan edessä. Tätä neuvoa miettien päätin, että on parempi häiritä ihmisiä lähtemällä pois kesken leffan, kuin häiritä ihmisiä saamalla sydäri ja koko leffa keskeytetään :D:D:D. Lähdettiin siis pois. Olo helpottui välittömästi, ja tulimme Jennin kanssa siihen tulokseen, että olo johtui vain siitä älyttömästä metelistä, jatkuvasti vilkkuvasta kuvasta ja räjähtelevistä autoista ym. Kun on aina täällä lintukodossa, niin ärsykkeitä vain oli liikaa. Toivotaan ainakin että johtui siitä. Ehkä menen kuitenkin käymään lääkärissä, vaikkakin mun lääkärin luotettavuus on hieman kyseenalainen..

Koskas mä oon viimeksi ommellut? Anyone? En mä vaan muista...Osaankohan enää edes?

Hip hei, valmista! On kyllä ihan kannattavaa jaksaa tehdä kerralla alusta loppuun eikä pomppia työstä toiseen.


Miksköhän tämä kuva ei näy kokonaan, vaan alareuna on korvautunut valkoisella? Hmph... Hieman vaikeata muuten kuvata tuota shokkipinkkiä..


Kauluri
malli: Garnstudion sivuilta
puikot: 3,5mm
langat: BBB Jeremy musta ja Novita valoAnni molempia reippaasti alle kerä.
tästä tuli (tarkoituksella) sellainen 10v kokoinen. Neidillä on kuulemma kovin punk-vaihe meneillään ja kaikki musta+pinkki yhdistelmät on jees. Niin ne lapset kasvaa, onneksi kysyin toiveita enkä tehnyt rinsessatumppuja mitkä oli kovassa huudossa vuosi sitten vielä....

Mä oon ehkä liian tunteellinen mutta meinas taju lähteä kun Paossa Scofield ja tohtori jutteli.. nainen: you don´t have to explain it to me (että miksi poju oli mennyt naimisiin huoran kanssa)
mies: I know (ihana katse ja pitkä tauko)... but I want to...
PUSSATKAA JO!!!! Oh. Onneksi tänään tulee Greyn anatomia. Jos siellä vaikka edettäis taas johki suuntaan... ai mikä elämä?

Olenko mä jo sanonut että mä vihaan kaupan alan työaikoja? Mä vihaan kaupan alan työaikoja. Ainoa hyvä asia on sunnuntai-aukiolot, mutta se on laiha lohtu kun saa kaikki päivät kökkiä yksinään täällä ja hoitaa kaiken. *ttu.

Lumikuningattaren sukat

Vähän niinku tartuin härkää sarvista ja tein toisen sukan samalla hengen vedolla. Se onkin fiksumpaa, viikon päästä olis joutunut jo laskemaan epätoivoisesti kerroksia ja kavennuksia ;)

Lumikuningattaren sukat (jotain pitää keksiä)
malli: perinteinen sukka, 48s, jalkaterässä 46s, pitsikuvio Interweave Knitsin Padded Footlets (kesä 2005?)
lanka: Novita Tennessee melkoisen tarkkaan koko kerä. (Tennessee sucks!!! Niin halkeilevaa ettei sanotuksi saa. Mut kaunista kyl. )
puikot: 3mm

Kärjessä yritin kääntää kuvion ylösalaisin, mutta en saanut siitä ihan saman näköistä. Vasta liian myöhään tajusin että olis pitänyt vaihtaa langankierron paikka erilailla. Mut hyvä tuli silti.


Varsi on vähän lörpsö, mutta sukka istuu jalkaan tosi hyvin, ja kotisukiksi on tarkoitettu, niin eiköhän se ole ihan ok.

En taas tiedä miltä kuvat näyttää muille, mutta mulle näkyy ihan hyvänä. Otin kuvat lähes pimeässä huoneessa niin, että valaisin kukkalampulla (tekoaurinko!) kameran yläpuolelta. Kameran mielestä ei edes tarvittu edes salamaa! Ihan mainioita kuvia tämän talvipimeyden keskellä.


Hmph. Nyt on marraskuun loppu, ja me olemme tänään olleet pyörälenkillä (ja tietty alkoi sataa eikä sadevaatteita kellään...), haravoineet etupihan, ja rakentaneet hiekkajuttuja. Ei ihan tavallinen talvi. Mut hyvä sinänsä, Jocsuhan saa hermoromahduksen jos luistinrata jo tulisi, kun luistimet on Korvatunturilla :D

Mä sain mun neulomisdraivin kertaheitolla takas. Aloitin heti yhden toisenkin jutun, ja jos olen ahkera saatte nähdä sen huomenna!

Päivää pitkästä aikaa!

Neulomishuvitus oli hukassa, ja samaan paikkaan tais mennä blogitushuvituskin. Kyllä mä kävin muutamaan otteeseen tarinoimassa, mutta totesin että olkoot. Liian hlökohtaista. No, niinkuin jo monen blogin kommenteissa olen kertonut, lapset heräsi eilen aamulla klo 04.22. Molemmat, ja aivan täysin pirteenä. Ja halusivat vispipuuroa. Ei siinä sitten lopulta muu auttanut kuin laskeutua alakertaan ja puuroa pöytään (onneksi eivät tahtoneet mitään ei-valmista). Kun viideltä aamulla alkaa miettimään mitä tekis, neulomishuvitus tulee äkkiä takas. Meikit naamaan (että pysyy silmät auki) ja puikot käteen, syntyi melkein valmis sukka melkein siltä istumalta.


Lanka on Tennessee, perusmallilla, pitsikuvio napattu IK:n padded footletsista. Varsi aika löysä, ehkä laitan siihen kuminauhaa. Jalkaterää varten kavensin pari ylimääräistä silmukkaa pois, niin että istuu hyvin.

Hyviä uutisia. Mulla on uusi lelu, tai oikeestaan kaksi:

Ajateltiin että eihän missään mitään tarjouksia ole sitten kun veronpalautukset tulee, ja otettiin pieni varaslähtö. Kuukausikaudet olen vertaillut ja etsinyt hyvää tarjousta, ja sitten löytyi tarjous ja koneetkin oli sellaiset kuin piti. Kävi vielä onnellinen sattumus: pesukoneen piti olla vain 1000krs/min lingolla, mikä ei ollut ihan niin hyvä kuin halusin, mutta kaikkea nyt ei voi saada. Soitin kauppaan, eikä konetta sitten ollut varastossa. Hitto! Itkin ja kerjäsin että nyt on pakko löytyä, ja kas sitten löytyikin yksi! Samana aamuna kun koneiden piti tulla meille, soitettiin että se varaston uumenista löydetty kone olikin rikki, että kelpaisko tilalle tällainen 1400krs/min lingolla. Juu kiitos kyllä sopii. Ih!!! Kerrankin kävi hyvä tuuri. Jos en olis painostanut sitä etsimään mulle konetta, hän olisi tilannut sen saman mallin muualta, ja olisin vain joutunut odottamaan. Nyt kävi tuuri.

Vähäks meidän minikokoinen pyykkikaappi näyttää höhlältä tuon vieressä :D Ennen se oli isompi, mutta edellinen asukki vei pyykkikorit ja sitä kokoa ei sitten valmistettu enää. Joten huolto sitten tuli ja pisti nukkekotiin tarkoitetun kaapin tilalle....

On siinä ainakin kaks milliä tilaa.... Blondi (en oo muttei aina uskois) ei tullut ajatelleeksi että voisi mitenkään olla mahdollista että kone ei mahtuisi isoon kylppäriin. Vasta kun se oli toimitettu, hoksattiin että ilmastointipömpeli tulee pesukoneen yläpuolelle asti.. Hilkulla oli.

Mä meen jatkamaan pyykkäämistä. Ihanaa!

Jotain iloakin sentään ;)

Menin sitten pistään sen piparitaikinan jäähylle rangaistuksena, niin piti sitten leipoa torttuja ;) . Jocsu esittelee uutta essua, ostin lapsille ikeasta. Jee mä tein sen! Ostin jotain minkä olis vallan nopeasti tehnyt itsekin. Mutkun ei nappaa :D. Pakkasessa ilmeisesti asuu jotain pikkuhiiriä kun oli taikinalevyssä hampaanjälkiä....


Tortuista tuli varsin...omaleimaisen näköisiä. Maltoin pitää näppini erossa, lapset sai pitkälti itsekseen vääntää, ja melkoisen onnistuneita ovat! Ja hyvääkin oli!

äiti: mitä niille tortuille sitten tehdään kun ne on valmiita?
Jocsu: en tiiä... vaikka SYÖDÄÄN NE!
ä: säästetäänkö isillekin?
J: e-ei
Ä: ai ei vai?
Melinda: ei säästetä, isi voi syödä ruokaa. *reps*

Täyttä ymmärrystä vailla

Lapsilta puuttuu ymmärrystä kun kiusaavat itseään, toisiaan ja äitiään. Ja äitiltä puuttuu ymmärrystä ihan kaikkeen...

Tänään piti olla kiva päivä, olin suunnitellut jo etukäteen että mennään heti aamusta ulos, ja tehdään iltapäivällä pipareita ja helmijuttuja. No tunti meni siinä tapellessa että saatiin edes sisävaatteet päälle, ja sitten kaikenlaista kränää ja riehumista ja kiusaamista. Sitten olikin jo syömisaika käsillä, päätin et turha sinne ulos enää mennä, että syödään ensin. No syötiin ja jatkettiin tappelua. Yritin kovasti saada Melindan päiväreille, neiti kun valvotti mua puolet yöstä, mutta eihän se mitään nukahtanut ja poika ramppas minuutin välein ties mitä kyselemässä. Luettiin sitten yhdessä satuja noin 10min kunnes mä kyllästyin siihen että kukaan ei kuuntele, ja että molemmat vaan tökkivät toisiaan mun ylitse.


Tähän sitten katkes kamelin selkä. Pitäkää piparinne perkele, ei enää huvita leipoa yhtään mitään. Kaks maailman eniten raivostuttavaa asiaa; että revitään vaatteet pois ja viskotaan minne lie, ja että tyhjätään petivaatteet sängyistä ja heitellään lattialle. Ja näköjään on hyllynpäällinenkin tyhjentynyt. Ovat kuulemma uimassa, hmph.

Lohikäärmehattu

Jocsulle piti tehdä säänkestävä lohikäärmehattu. H i t a a s t i tämä sitten valmistui, ja kaikenlaista säätämistä tuli taas harrastettua. Vinkiksi muille, että kannattaa tosiaan suunnitella etukäteen miten aikoo ommella vuorin ja päällisen yhteen, ja miten kiinnittää nauhat ym. Yrityksen ja erehdyksen kautta, hyvä tuli.


Kengät on nyt joku in-juttu. Jaloissa omat popot ja käsissä toiset, ja sitten mennään neljällä koivella niinku joku hapsiainen. Ja ei, mä en tykkää siitä, eikä kenkiä pidetä sisällä. Mut kuvaan ne piti saada :/


Onks tää enää edes lohikäärme vai joku villimpi tapaus?

Ohje omaa muokkausta jonkun hupun kaavasta. Malli on tosi hyvä, suojaa niskan ja osan kaulaa ja poskia ja korvat kunnolla. Päällikangas on Wertexiä ja vuori fleeceä.

Tähän asti olen harmitellut, että Ikaroksesta jää varmaankin kerä lankaa yli. Nyt kuitenkin pitäs aloittaa vika kerä, ja vielä on koko 4 kaavio tekemättä, 23 riviä. Ja eikös sitten tule vielä joku reunahässäkkä, vai oliko se vaan pari päättelykrs tai jotain sellaista. Saas nähdä kuin tässä käy... Ihan peestä jos loppuu kesken. Mut varasuunnitelma on se et teen sitten mustalla mohairilla loppureunuksen.

Tänään kävin pikana Tapiolassa hakemassa Marie Claire Ideesin ja Interweave Knitsin. Kun täältä menee bussilla, ehtii just 5-10min pyörähdyksen heittämään Tapiolassa, ennenkuin pitää jo kiiruhtaa takas siihen samaan bussiin. Tai sitten saa viettää tunnin unisessa Tapiolassa, mikä ilman valuuttaa ei ole kauhean houkutteleva ajatus.. Ei paljoa sijaa kassaruuhkille tai heräteostoksille ;) . Bussimatkalla kuuntelin sit Transvision vampia ja luin lehtiä, ihanaa. Paitsi et Transvisioniin kyllästyi toisella kierroksella jo. Loppupäivän olen laulanut Rihannan SOSia, mikä mun musamakua oikein riivaa???? Täytyy ottaa joku Rammstein tehokuuri tai jotain...

Mut nyt, armotonta lahjaneulontaa. Heippa.

Lauantain huomioita

Lauantaiseen tapaan enemmänkin aiheen vierestä...

Dream matte mousse on varsin ok meikkivoide, ainakin hintaansa nähden. Mutta itkiessä meikki valuu valkoisena mössönä pois kyynelten tieltä. Sateessa sit vissiin on naama valkoisena? Onneksi mä saan kohta ostaa uutta meikkivoidetta niin ei tarvi lopettaa itkemistä sentään ;)


Sain äitiltä kyydin kotiin, oltiin kodinAnttiloimassa ja kävin kaupassa, joten autokyydin kunniaksi ostin muutamia oluita. No, mäyräkoirallisen tietty kun se on halvempaa niin. Kun en pahemmin juo, niin hyvin nousee hattuun. Kahden kaljan jälkeen Ikaroksen neulominen alkoi tuntumaan siedettävältä ajatukselta, ja se onkin tässä illan mittaan edennyt useita rivejä. Kolmatta korkatessa alkoi soimaan päässä biisi vuosien takaa, "baby i don´t care". Meni aika kauan ennenkuin sain biisistä kiinni, mutta Transvision Vampiahan se.


Voi mikä nuoruusmuisto! Levy Velveteen ilmestyi joskus 90-l lopulla, ja sisälsi ainakin kolme hyvää biisiä. Mulla oli joskus se kasetti, liekö kirjastosta sosialisoitu? Voi voi sentään. Wendy James oli tuon laulajapimun nimi. Hassua millaisia asioita sitä muistaa!

Illalla katselin Nevadaa, missä Rajaton esitti Abban Thank you for the musicin. Mä tavoille uskollisena vollotin ainakin vartin (sinne meni sit viimesetkin meikit). En käsitä mikä siinä biisissä oikein on, mä aina itken. Abballa on monta vollotusbiisiä, tuo ja Happy new year on kaks pahinta. Ehkä mä olen viettänyt liikaa aikaa homoyhteisöissä? ;) Olen muuten ollut samalla yläasteella Mikko Leppilammen kanssa. Musiikin tunneilla hän ei koskaan suostunut laulamaan, vaan soitti rumpuja ja muistaakseni myös bassoa välillä. Joo, se oli silloin jo söpö..

Nyt menen takas ikaruksen kimppuun, kun enempää ei voi juodakaan, himpura (no ihan hyvä vaan).

kuvat: Maybelline, Sinebrychoff, TransvisionVamp.com.

Tikusta asiaa

Oon käyttänyt tota otsikkoa aiemminkin, I know.. Kotikuvista jäi puuttumaan ompelupöytä kun olen työn touhussa.

Tässä en varsinaisesti ole vielä sursur-huristelemassa, vaan vasta vähän lämmittelen ja järkkäilen kamoja. Suoria saumoja ja sillai, että uskaltaa ruveta tarkempiin töihin. Sitten kun tosissani teen niin ainakin toi kori (missä on keskeneräisiä töitä ja niiden kaavoja) saa lähteä ja työstä riippuen myös muu sälä. Siirrän aina sen koneen mikä ei ole käytössä niin tuohon sivuun. Aion hommata tohon yläpuolelle seinähyllyn jotta saan kaiken irtojutun sinne, ja lankarullateline tulee roikkumaan hyllystä alaspäin.


Tein lastenhuoneeseen pari taulua. Kuvat on jotain kirjakerhon ilmaiskortteja, mutta tosi nättejä mun mielestä. Löysin ne tuolta kaapin perukoilta, niidenkin säästämiselle siis oli syy. Kehykset ostin eilen Ikeasta. Yleensä aina ajattelen että voihan itsekin maalata, ja ostan käsittelemättömiä, halpoja kehyksiä. Mutta yritän päästä tästä ajattelutavasta eroon, kaapissa on aika monta uutta väriä odottavaa kehystä jo muutenkin....

Taisi Vuodatuksen huoltotyöt mennä vähän vinksalleen? Ainakin kaikki sivut toimii toodella hitaasti. Ja voi että mä inhoan sitä salasanakoodijuttua, mä en koskaan saa sitä oikein, se on vielä kamalampi ku bloggerin. Blogilistaa en ole pahemmin tänään plärännyt, kun ei voi millään muistaa keillä on vuodatus, kun joka blogi taisi illalla haamuttaa niiden korjausjuttujen takia. Mystistä tämä interneetti.

Täl taitais taas olla pms. Varmaan joku rangaistus siitä ettei ollut kahteen vuoteen menkkoja ollenkaan, nyt on sitten senkin edestä perkele. Naapuri on mennyt ja ostanut just sellaiset tähdet ikkunoihinsa ku mitä minäkin ajattelin. En kai mä nyt voi samanlaisia laittaa, ainakaan samalle puolelle taloa? Mä siis näen heidät kun katson ikkunasta, ehkä se olis vähän tyhmän näköstä jos vierekkäisissä taloissa on puolet ikkunoista koristettu samanlaisilla tähdillä... Onhan noita muitakin koristeita.

Huomenna mulla on vapaapäivä, pitää käydä kaupungilla ja yks kaveri pitäs nähdä. Oikeasti tahtoisin vain olla, mutta jostain syystä asiat ei hoidu, kaapit ei täyty, lapsilla ei ole ehjää pulkkaa, joululahjat ei valmistu, jos mä vaan oon. Tyhmää. Mut ehkä sit sunnuntaina vaan oon aloillani :D Ai niin kamalaa, mä muistin et ikaruksen vika kaavio on vain muutama hassu rivi mutta piru vieköön, 23 riviä. Eli mulla on vieläkin melkein 30 riviä tekemättä. Tsiisus...

Pakko tehdä jotakin

Jotenkin sitä ei osaa vain olla. Pari iltaa olen ihan onnellisena, ilman vaikeuksia tuijottanut ihanuuksia telkkarista ilman neulomusta, mutta koko ajan on sellainen tunne, että pitäisi tehdä jotain. Aamulla sitten surrasin huovutettuihin pannunalusiin päälliset, ihan kivat tuli.


Sisus on huovutettua Fritidsgarnia ja päällinen jotain... öh, kangasta. Ovat kivat, mutta ikäänkuin jotain uupuis. Olisko ne kivemmat jos reunat olis kanttinauhaa tmv? No mut ajavat asiansa ihan varmasti. Tähän liittyen, jos on vuoden käyttänyt huovutettuja patalappuja, ja saa sitten Marimekon patakintaan, niin ei tosiaankaan kannata pidellä niitä peltejä totuttuun tapaan, näpithän siinä palaa!

Meillä on ollut aivan järkyttävä päivä, melkein ei päästy kerhoon ollenkaan kun eräät kerjäsi elinikäistä viikkorahanmenetystä. Kaikki mitä kuvitella saattaa ja vähän päälle, lisäksi kolmet kakat housuihin tai lattialle, yksi ikeareissu mistä ei meinannu jaksaa kävellä takas kerholle, vuotavat kumisaappaat ja jäiset varpaat, vuotanut vaippa ja jäinen pylly, korvaankin sattui eräällä (ja mulla paniikki jo korvatulehduksen ajatuksesta). Ja ihan niinkuin tämä ei riittäisi (mulle kyllä riittää), pitää vielä suhata kämppää päästä päähän, heilutella narun jatkeena olevaa möhköfanttia (sori Kati) niinkuin moukaria, heitellä äitiä ja kaikkea ehkä-särkyvää hernepusseilla, ja nauraa käkättää komennuksille ja uhkailuille. Perhana että oon väsynyt!! Tuntuu että tälle päivälle ei enää kiitos yhtään aistiärsykkeitä (paitsi vähän tri Housea), on aivan uuvahtanut olo.

Oon kyllä syvästi ylpeä Jocsusta, kun taas sillä tuli vähän itku silmään kun mentiin kerhoon, pyysi että "äiti ota mut syliin ja pussaa mua" ja vaavia piti kans kovasti hyvästellä. Sitten istui kerhonpitäjän sylissä, nosti pään pystyyn ja urheasti alahuuli väpättäen vilkutti ja sanoi hei hei äiti! Kun näki miten se käytti varmaan kaiken tahdonvoimansa että oli reipas. Mun kulta. Varmaan tällainen tunteiden nopea vaihtelukin uuvuttaa ihmistä, menomatkalla mielessäni käytin jokaista mahdollista kirosanaa ja pohdin että olisikohan mahdollista jäädä työttömäksi ja pistää lapset tarhaan :D .

Niin, käytiin siis Melindan kanssa Ikeassa kerhon ajalla. Enpä ostanut paljoa mitään, lapsille keittiöessut ja pari taulukehystä. Olisin tarvinnut lapsille naulakkonuppeja tai naulakon, ja peitot, mutta ilmeisestikin kaikki lapsikama olis ollut siellä yläkerrassa. Mun mielestä hankalaa, eikö nyt kaikki peitot voisi olla samassa paikassa!

Aah mä alan parantumaan. Mietiskelin äsken että mitä neuloisin Housen aikana. Jospa tää tästä siis. Ja ompeluttaiskin vaihteeks, mutten kyllä nyt uskalla kun olen niin väsynyt. Heippa!

Kuvia kotoa

En jaksa/ehdi tehdä näistä slide showta, vaikka sellainen ihan kiva olisikin. Mutta tässä näitä. Ompelupöydän kuvaan kun seuraavan kerran teen jotain, nyt se on niin säntillisessä järjestyksessä ettei ole oikein katu-uskottava. En siivonnut kuvia varten. Eteinen oli onneksi järjestelty muutama päivä sitten, niin ei ole ihan pommin jäljiltä ;)


Eteinen. Ei niin kauan sitten tässä oli vielä kaksostenvaunutkin...


Kauniimmat lankani. Tusshena violetti ja Lorna´s laces, en osaa edes päättää kumpi on kauniimpi.

Näkymä suoraan selkäni taakse kun istun koneella. Pyykit on väliaikaisesti tässä huoneessa, niiden sijainti vähän vaihtelee.. Silityslauta on mun ompelun apupöytä ja muutenkin välttämätön olla koko ajan käsillä.


Lasten leikkihuone, mikä on äidin siivous-jäsjestelykaaoksen valloilla. Lattiassa oleva jälki tuli, kun kaksi naperoa löysi äidin kynsilakkalootan ja hieman maalailivat, osa jäljistä oli pysyväisluontoista :D


Olohuone television vinkkelistä. Vähäks tuli vino kuva kun yritin eläytyä telkkariksi mah tehokkaasti. Lapset katsoi Tomi traktoria eikä niitä kauheesti kiinnostanut :D


Käsilaukun sisältö on aika pieni tällä hetkellä. Johtunee siitä että olen ahkerasti vaihtanut laukkua, enkä ole myöskään käynyt missään. Täällä siis on ponnarinauhojen varapiilo, pitää muistaa..


Eteisen naulakko. Pitäs ostaa toinen tuollainen ritilähyllykkö, enkä yhtään tykkää sinisistä muovikoreista, mutta niitä oli ennestään joten tein säästökompromissin, saa kelvata kunnes on vähän paremmin rahaa.


Tän kuvan vois lähettää suoraan mutsille, kauppareissu olis kiva (mut aikaa ei ole, et jos äiti viitsisit?? :D ) Sitäpaitsi alahyllyn kattilassa on jotain ei-enää-syötävää. Älkää pliis kysykö mitä meinataan illalla syödä, täytyy vähän miettiä vielä ;)


Keittiön lempparikaappi oli aika haastava kysymys. Sellaista ei oikein ole, koska kaikki tarvikkeet, mausteet ym on ihan finaalissa, suurin osa laseista ja mukeista on nykyään eriparisia...voi köyhyyden alho. Mut kahvikaappi, ihania teejuttuja ja tuoksuu kahvi.


Nukkuvia lapsia. Ylempänä jocsu ja alempana Melinda, noin kuukauden ikäisiä molemmat.


Ja tää on pakko laittaa. Kun odotin Melindaa ihan viimesilläni, Jocsulla oli tapana tulla mun päälle nukkumaan päiväunilla. Se vaan kömpi, ei mulla ollut tästä aavistustakaan, Jari sit kerran näpsi kuvia ;)


Ja bonusampiainen. Ei tästä oikein saa järjellistä kuvaa. Eikä se halua valmistua.

Tää olikin kivaa päiväpuuhaa. Nyt pitäs keksiä lapsillekin jotain tekemistä, vaikkei kyllä yhtään nappaa nyt. Enää seitsemän tuntia niin J tulee kotiin. Vastahan se onkin ollut 5½ h poissa... Voi kun olis lähikauppa, sellainen mihin vois vaan kipasta "olkaa kiltisti äiti hakee maitoa" -tyylillä. ;)

Hiljaista kuin heinäpellolla

Ilmeisesti muillakin on samaa vaivaa kuin minulla, että kiirusten keskellä tulee vaan pyörähdeltyä blogit läpi muttei juurikaan pysähdytä. Se on tämä joulunaika, muistan että viime vuonnakin tuntui niinkuin yksin olisi netissä :D .

Mutta josko jollakulla uteliaisuutta riittää, niin olisi tällainen:

Mieti 3 kuvaa jotka tahtoisit nähdä. Asioita kodissani tai mitä vain mistä pystyn ottamaan kuvan melko vaivatta. Ja kunhan olen katsonut kaikki ehdotukset, teen entryn johon laitan kaikki kuvat jotka onnistuin ottamaan.

Pari päivää mietinkin että osallistuisko tähän, mutta idea on hauska joten why not.

Mä meen nyt jatkamaan lastenhuoneen siivousta, ja sitten elän toivossa että huvittais hieman neuloa. Miksi aina huvittaa tehdä just sitä mihin ei just sillä hetkellä ole lankoja?

Töks, töks töks

Uuh mikä raskas päivä tänään olikaan! J lähti vasta klo 11 töihin, joten kävin aamusta lenkillä ja kaupassa. Sitten ruokaa lapsille, aivan järjettömän hermoja raastava pukemisrumba, ja mars mars kerhoon. Tiuskaisin Jocsulle että jollet nouse sieltä piilosta pukemaan, niin ei mennä koko kerhoon. Ja nenäkäs poikani vastaa: no minä en sitten mene sinne kerhoon! hmph... Vihoissani uhoilin mielessäni, että vien vaikka koko naapuruston kakarat kerhoon vaikka joka päivä, jos mun vaan ei enää ikinäkoskaan tarvi pukea ketään. Miten se voikin olla niin ärsyttävää touhua!

Ihme kyllä ehdittiin kerhoonkin ajoissa, vaikka Melindakin käveli suurimman osan matkaa. Outoa, mutta mukavaa näissä kerhoreissuissa on se, että vaikka lähteminen usein tuntuu ylivoimaiselta, raskaalta ja rankkasateessa todella vastenmieliseltä, niin heti kun päästään ovesta ulos, on ihan kivaa, usein superkivaa. Jopa silloin sadereissulla oli hauskaa, vaikka kaikenlaista ongelmaa edessä olikin. Hyvä näin. Ollaan sovittu Jocsun kanssa että menomatkat pitää kävellä tiukasti vaunun vieressä, ettei kastu vaatteet, kun kerholla ole paikkaa missä kuivata. Takastullessa hyppikööt miten tahtoo.
**
Oon tehnyt tänään 4 riviä Ikarosta. Neljä. Ja se tuntui ikuisuudelta. Yhden rivin tekemiseen meni kaikki OoCeen mainoskatkot ;) . Aloitin myös sukat Jarille, mutta oivoi kun ohut lanka on...ohutta lankaa. Varsi on jo melkein valmis luulisin, täytyy vielä tarkistella että miten pitkä sen oikein tahdottiin olevan. Muuta en sit oikein olekaan tehnyt. Tai no missä välissä tässä ees olis mitään ehtinyt kun päivä on ollut yhtä ravaamista.
**
Meillä on pleikkari kakkonen kylässä, joku testijuttu. Olisin kovasti halunnut addiktoitua simsiin, mutta pelaaminen olis vaatinut manuaalinlukua niin jätin sit väliin. Ei jaksa. Pc:llä en jotenkin osaa tulla pelaamaan sitä, mä en tykkää olla selin oveen jos olen kovin keskittynyt johonkin. Ja noin muuten ei tule pelattua tässä, kun lapset tekee heti pahojaan. Mut olisipa mukavaa nyt istua sohvalla ja pelata niin kauan ku silmät pysyy auki! (tosin voi olla et siihen menis vain minuutti tai kaks).
**
Äsken katsoin kyllä maailman ehkä kummallisimman ohjelman; Australian prinsessa. Siis mikä se idea oikein on, tehdä nöyrä vaimo jollekin? Vai tuleeko siitä vaan joku miss suomi -tyyppinen elovenatyttö? Todella outoa. Toistakin uutta tuttavuutta tuli katsottua viikonloppuna, Maajussille morsian. Sehän oli ihan mielenkiintoisen aidontuntuinen ohjelma verrattuna muihin tän hetken realityihin! Katsoin sen itsas siks kun hoksasin et mun vanha tuttu juontaa sitä.
**
No voi höpön höpön. Taidan mennä katsomaan BB. Sohvalla on ihana istua, kun kaksi hurisevaa katinronttia makaa niskatyynyinä ;)

Parempi valo, just just..

No eipä sitä parempaa valoa oikein ikinä tullut :D . Mutta hyvät kuvat tuli silti, tai ainakin jotain sinne päin.


Ompelin lapsille pari tuollaista askartelualustaa kun jäi vahakangasta yli pöydän päällyksestä. Hienot tuli! Ja sukista tuli hienot myös, vaiks ihan perussukathan nuo ovat. Lanka on veljestä 3mm bambuilla ja silmukoita 44.


Heh, piti vähän softata kuvaa kun salama ikävästi paljasti että kaakeleita vois käsitellä kloorilla :D . Sydänpatalaput piti tulla viime vuonna Ullan jouluekstraan, mutta totesin että ohje oli liki identtinen jo julkaistun patalappuohjeen kanssa, ja lankakin sama, niin en sit laittanut ollenkaan. En ollut ihan tyytyväinen näiden huopumiseen, ja koonkin puolesta ovat vähän pienet. Joten jäivät pyörimään laatikoihin, ja aina välillä tässä vuoden mittaan olen pessyt niitä uudelleen. Nyt totesin et pinta on aika jees eikä varmasti enää huovu milliäkään. Joten kuivasin ja pingotin lättänäksi, tuovat nyt ainakin joulumieltä keittiöön jos ei muuta.

Nyt päivällä en juurikaan ole ehtinyt neuloa. Iltaa varten aloitin Jarille sukat Sisusta, ne ei oikein voi odottaa että saa lahjat valmiiks. Petticoat sukan kaavio alkaa piirtymään mieleen joten eiköhän se vauhtikin siitä etene. Ja se Ikarus. Piru vie. Vähän on samat fiilikset kuin Soilella tossa pari päivää sitten. Laskeskelin että noin 30 riviä plus päättely plus pingotus. Eli hyvin ehdin vaikka jatkaisinkin tällä 2 riviä päivässä -tahdilla!! Amppariväritys vaan särkee silmiä ja saa aina vavahtamaan että lentääks toi.

Himpura

Monta päivää olen kierrellyt nettikauppoja, täyttänyt ja tyhjännyt ostoskoreja, miettinyt, pähkinyt, ollut vahva ja päättäväinen ja sulkenut selaimen. Tänään katkes kamelilta selkä vai miten se sanotaan, ja sain päätettyä että bambusukkalankaa ja muutamia muita juttuja kiitos ja heti. Viis opintolainan lyhennyksestä, kymppi tai pari sinne tänne, ja lyhennykseenkin on vielä kuukaus niin ehtiihän tässä säästää :D . Mutta kuinkas sitten kävikään. Visa perkele on mennyt laittamaan itsensä tosi hyvään jemmaan! Hmph. Taitaa olla opintolainojen suojelupyhimys taas asialla..Eikä tässä vielä kaikki.


Loppu sitten lanka ennen peukkujen tekoa. Mut se oli odotettavissa, ja muutenkin tarviin lisää kun pitää toisetkin tehdä. Nyt kun näitä katon niin on kyllä aika lyhyet varretkin. Tosin ainakin Jari tykkää pitää ohuita lapasia vielä näiden alla, niin ei ole sitä varren lyhyys haitannut. Mut tuleekohan toi edes ranteeseen asti? Taidan kyllä pidentää hieman.


Lapset teki isänsä kanssa suloisen lumiukon joka pitää kädessään kynttiläkippoa. Tänään sitten kaikki kansa näki meille sisälle kun kaihtimia piti pitää auki, että varmasti nähdään ukko ihan koko ajan :D .

Parkkeerasin iltapäivästä sohvalle, katsoin toista tuntia Pimp my riden uusintoja MTV:ltä ja neuloin. Ja jatkoin neulomista illalla. Sain valmiiksi (alusta lähtien) yhden lilan sukan ja toisen noista tumpuista, että melkoisen kannattavaa oli keskittyä yhteen kerrallaan ja sinnillä. Sukista kuvia huomenna kun saan langat pääteltyä ja toivottavasti on parempi valo. Uudelleen järjestin myös ompelunurkkani, käänsin pöydän toisin päin, ja nyt tuntuu että tilaakin on enemmän. Menetän vaan loistavan tirkistele naapuriasi -aseman kun en enää voi ommellessa kytätä pihan tapahtumia (nyt pitää kääntää päätä voi kamala). Ei sillä että muutenkaan niin tekisin ;) . Mitäs muuta, no vaiks mitä mut jätetään huomisellekin jotain. Pojat pelailee GoWia ja mä taidan mennä lukemaan lehtiä, mitä äitee toi vinon pinon. Aa, myös Modan, mutta siinä ei tainnutkaan olla muuta mainitsemisen arvoista..Joku kirjoitti että niille taisi vahingossa tulla äitiysvaatenumero, ja se kuvaus sopii hyvin useimpiin vaatteisiin mitä tarjolla oli. Huokaus, missäs mun Marie clairen haku-tekstari viipyy???

Isänpäivätumput

Tein Jarille tumput, mitkä valmistuivat sopivasti isänpäiväksi. Ostin myös David Baldaccin Sekuntipeliä kirjan, minkä itse jo lukaisinkin ;) . Vaihdoin kirjaan toiset kannet ja luin Jarin silmien alla, koko ajan tuntui että petos paistaa naamasta :D:D .


Tumput
lanka: Novita Isoveli, varmaankin reilu kerä
ohje: oma, 36s
puikot: 3,5mm
vuori fleeceä ja alaosa resorikangasta. Huom!! Fleece ei veny tarpeeksi jotta siitä voisi tehdä hyvän ranneosan (been there, done that..)

Mulla on ollut isä, joka ei sitten kuitenkaan halunnut olla mun isä pitemmän päälle. Miten voi olla isä 10 vuotta ja sitten vaan hylätä lapsensa, yhden kolmesta, sitä en tajua. Ex-isän ja ex-mummon mielestä tämä johtuu siitä että veri on vettä sakeampaa, mutta mä olen kyllä sitä mieltä että biologia ei tota selitä. No, paha saa palkkansa, helvetissä tavataan isukki...

***
Nyt taidan alkaa siivoilemaan ja ompelemaan. Sataa lunta, on kylmä, tekis mieli mennä peiton alle kaakaomukin kanssa. Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Toistan itseäni

Pari päivää sitten yritin löytää jotain tiettyä kuvaa blogistani, ja uppouduin selaamaan sivuja enemmänkin. Huomasin, että toistan itseäni. Molempiin lankahamstereihin liittyessä jorina on ollut jokseenkin samaa; tulee hamstrattua sitä sun tätä, koska on halpaa tai koska haluaa vaan kokeilla kaikkea. Tuntuu kalliilta ostaa kilo yhtä lankaa varsinkin jos ei tiedä tarkalleen mitä siitä tekis. Mut ei tee vaikeuksia ostaa kiloa lankaa, kaikki eri väreissä ja merkeissä...hmph.

Tästä kollaasista puuttuu kaikki ihqun ihanat langat mitä niitäkin on kertynyt jonkin verran. Kuvat on tältä vuodelta. Valitettavasti suurin osa näistä on edelleen käyttämättä, ja taitaa jäädäkin käyttämättä. Pitää sijoittaa ne jonnekin.

Toinen asia mikä toistuu joka vuos ja varmaan useampaan kertaan; kaikki kivoimmat, kauniimmat ja ihanimmat jutut teen lähes poikkeuksetta jollekin muulle kuin itselleni tai perheelleni.


Nämä kuvat on ekalta hamsterikierrokselta, kun lankavarasto oli vielä melko pieni ja vaatimaton. Miksi noita hahtuviakin piti hamstrata niinkuin olis villan hinta nousussa??Oikeesti puolet noista on yhä käyttämättä.

Ja vielä yks juttu mihin en jaksanu etsiä todistusaineistoa. Mä neulon turhan paljon turhakkeita. Ziljoona hemmetin pipoa jostain Popista, ja vaan siksi että lanka pitää käyttää johki, ja on helppoa ja nopeeta. Mut ei niitä kukaan käytä kun ne on ihan mörvelön näköisiä jo syntyessään.

Lupaan itselleni (ja olen tietoinen että olen luvannut nämä ennenkin):
- muuttaa lankojen ostotyylini. Enemmän harkittua villapaitalankameininkiä kuin huolimattomasti kerä tumppuja varten -miksei voi ajatella loppuun, että olisi kiva tehdä myös huivi ja pipo samasta tai samansävyisestä langasta
- tehdä enemmän omalle perheelle ja itselleni. Jos totean että Odessa sopis hyvin äidilleni, mutta itsellänikään ei ole pipoa, miksi ihmeessä tekisin pipon eka äidilleni??? Tämän asian hoidinkin jo niin että Odessa on omassa hyllyssä. Hyvä minä!
- yritän muistaa enemmän mistä todella pidän, minkälaisia vaatteita todella haluan itselleni ja lapsilleni (no lapset on kyllä hyvin puettuja). Keskityn myös enemmän että tulee oikean kokoisia vaatteita, kukaan ei tee mitään kasalla pipoja mitkä on liian lyhyitä ym.

***
Sellaista tänään :D . Oli mulla muutakin mielessä mutta nyt tuli tällainen purkaus. Ylläolevat lupaukset ja pohdinnot liittyy suurempaan kokonaisuuteen, olen tehnyt muitakin päätöksiä jotka ovat myös toimineet. Kuten se, että varaudun etukäteen juttuihin, esim synttäreihin tai jouluun, tai vaikka isänpäivään. Kyllä on ollut levollinen olo, kun lahja on ollut hankittuna jo pari viikkoa!! Ja toisenkin lahjan sain paketoitua tänään, siitä lisää huomenna. Noh, jos nyt koittas paneutua noihin joululahjoihin!

Voi plääh

Ajatella, miten aika rientää. Viime jouluna Melinda oli näin pieni pikku pömpsispöm. Ei osannut edes vielä kävellä muuta ku tukien. Toi takki on kokoa 68cm... Voi söpö.

Tuntuu ettei mikään edisty saati suju. Jarille tein tumput mistä puuttuu vuori ja peukalot. Lila sukka on melkein valmis, ja petticoat sukan sain eilen vauhtiin. Ikaros on sairaan tylsä, ja onnistuin heti tekemään virheen kun siirryttiin tokaan kaavioon, en hoksannut että nurjallakin puolella olis pitänyt tehdä muutakin kuin nurjaa. plääh. Mut tänään mä tahkoan sen loppuun, en jaksa enää kattella tota ampiaisen näköistä myttyä lipaston päällä :D .

Lapsilla on joku olemme kamalia -vaihe päällä. Koko ajan pitää riidellä keskenään, lyödä, raapia, kiljua, ja keksiä kivoja killereitä äitille ja isille. Pari päivää sitten olin kaupassa ja jari lasten kanssa. J oli etsimässä jotain piuhaa ylhäällä, ja sillä välin muksut tyhjensivät naulakkosyvennyksestä kaikki kengät, hakivat (täyden) paketillisen kananmunia jääkaapista, rikkoivat kananmunat kenkätasolle, hakivat juuston ja repivät siitä palasia kananmunien päälle. Ja hauskaa oli. Kun jari soitti ja kertoi mitä kävi, pistin luurin korvaan siinä vaiheessa kun hän sanoi että "hakivat kananmunapaketin" :D . Tuli jotenkin vuoden takaiset tapahtumat mieleen..Tjoo.

Ääh, ei tule tänään tästä bloggaamisestakaan mitään. Kersat on vetäny lastenhuoneen jokaikisen jutun taas lattialle ja rakentavat "majaa". Saatanan raivostuttavaa. Jocsu etenkin on ollut niin yks pikku pirulainen, ettei paremmasta väliä. Miten noin pieni, rakas ja suloinen voi olla noin rasittava, ärsyttävä, kamala? Ja Melinda on tavallaan vielä pahempi, koska se vaan nauraa käkättää temppujensa päälle, luulee voivansa tehdä mitä vaan, ja sit jos sitä komentaa tai kieltää, alkaa huuli väpättämään ja tulee suuri suru ja itku, ja äidille suuri syyllisyys ja melkein katumus.

Kai se on kuitenkin ulos mentävä, ilma on kivan kirpakan näköinen ja taitaa olla pikkupakkanen. Harmi vaan kun pihassa ei ole ketään muita.

Melko hyödytön

Ei nyt oikein suju toivotulla tavalla nämä neulomukset. Ensin kietsu sai mahdollisuuden uuteen elämään, ja nyt taikajakku. Taikajakusta en koskaan saanut edes kunnon kuvaa otettua. Enkä edes päätellyt kaikkia langanpäitä. Jos oikein muistan, niin tein sen lankahamsterien aikaan, eli helmikuussa, siitä asti se on ollut lipaston hyllyllä :D . Nyt se on kerillä, osa jo vyyhdeillä ja kuivumassa (niiden kohtalo on jo sinetöity).

Alla poseeraa Melindan uudet petivaatteet, jotka sain tänään haettua postista. Jocsulle tuli beiget, ja mulle ei tullut mitään :( .


Tämän verran sukkaa sain tehtyä eilen Pakoa katsellessa. Se on ihan aikuisen kokoa, mutta vähäks näyttää pieneltä! Aloitin myös Weekend Knittingin Petticoat socksit mutta eihän niitä voinu telkkaria katsoessa tehdä. Tai voi varmaan sitten kun saa alkuhäsellykset alta pois.

Olen myös penkonut lanka- ja kangaskaappiani, joku järjestys pitäs nyt saada, mutta tuntuu että kamat vaan ei järjestäydy. En oikein tiedä miten langatkin olis fiksuinta järjestää, ja mua edelleen ärsyttää pirusti että on niin paljon sellaisia ns turhia lankoja. Yritän taas muistaa tämän kun seuraavan kerran tekee mieli lankakauppaan. Mua puistattaa ajatus onnellisesta pikku pölypunkista saatika sitten pulskasta turkiskuoriaisesta joka vaanii tilaisuutta tehdä mun lankavarastosta viihtyisä koti. Tästäpä syystä pengon ja siivoan ja järjestelen jatkuvasti. Silti on kaaos, missä vika? Vaiko juuri siinä?

Kamera ilman pattereita...

...on yhtä hyödytön kuin tietokone ilman sähköä. Tai jotain. Ei siis kuvia. Tämä tietty jättää lukijan siihen käsitykseen että kuvattavaa kyllä olisi. Mutkun ei oo. Lähetin ilmeisesti mun motivaatiot Lauralle tumppujen mukana. Eilinen ompelupäiväkään ei toteutunut ihan kuin olin haaveillut. Kaks tuntia tein yksinäni ja sitten loppupäivän aina silloin tällöin. Perseestä. Miksei mulla ole mitään paikkaa minne voisin kipata miehen ja lapset että oikeasti saisin tehdä jotain? Tosi turhauttavaa.

Ehdin leikata kankaita pinon, tekemään Jocsun takkia aika pitkälle, ja yhdet pitkät kalsarit (voi yök että inhoan tota sanaa) sain valmiiksi asti, loput kolme odottelee vielä kuminauhoja. Kalsareista pitkiksistä tuli täydelliset sekä kokonsa että näkönsä puolesta. Kaksoisneula ja suht pitkä tikki, kas siinä avainsana siistiin tulokseen. Kun tikki on oikeassa kohdassa, saumoista tulee ihan littanat!

Ikarosta tein yhden rivin, ja sekin otti voimille. Muuta en olekaan neulonut, enkä tehnyt muutenkaan. On täysin hyödytön olo. Kotikin on ihan sekaisin.

Tehdäänpä nyt samaan syssyyn sukkakuun tilinpäätös.
Neulotut:

- alpakkakämmekkäät
- Odessa
- Unisukat
- huovutetut tumput
- polvisukat
- pääkallopipo (jota todennäköisesti uhkaa purkutuomio)

Ommellut:

- A-linjainen takki Melindalle
- liivimekko
- 4 raglanpaitaa
- 8 erilaista hattua
- 1 pitkähihainen ja 1 lyhythihainen paita

Aarre

Sain Jenniltä viiden vuoden SK:t!! Kiitos! Mikä aarreaitta! Huippua on, että löysin myös monta sellaista ohjetta mitä olen kaivannut jostain tietystä lehdestä, kuten muumikaaviot. Tekis mieli keittää teetä (ja mieluusti terästää vähän..) ja vajota sohvan uumeniin, mutten uskalla, sammuisin kuitenkin alta minuutin :D


Tänään kaiken häsellyksen ja hulabaloon keskellä onnistuin tekemään Melindalle fleecehousut. Olen tosi ylpeä itsestäni, alta puolessa tunnissa pakalta housuiksi!! Päätin joku aika sitten että yritän kaikkeni jotta saumat on suorat ja lopputulos kaunis myös sisältä. Tämä päätös on kantanut hedelmää, huomaan ompelevani hieman hitaammin ja erityisesti hankalissa kohdissa keskityn kunnolla ja hidastan vauhtia, ennen meni vähän tuurilla... No näissä housuissa nyt ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. Mutta tosi siistit niistä tuli, ja muistin jopa kiinnittää merkin taka-osaan, niin saa mieskin nämä oikeinpäin päälle ;)

Olen yrittänyt valmistella huomista ompelupäivää, mutta kyllä mä vaan joudun kankaiden leikkuulla aloittamaan. Ei se mtn. Pöytä sentään on siivottu, ja suunnitelmia on vaiks kuin. Akuutti tarvitaan-lista:
Melindalle
- vielä toiset fleecehousut
- fleecepaita
- (kasapäin mekkoja)

Jocsulle
- kahdet fleecehousut
- fleecepaita
- 4 pitkät kalsarit
- sateenkestävä lohikäärmehattu

Saas nähdä miten paljon ehdin huomenna puuhata. Mukavaa vkonloppua!